332969 askelta kahdessa viikossa

 

Askelviikot 2025 viralliset ja lopulliset tulokset saapuivat. Sijoitukseni kuusikymmentäviisiplus - sarjassa oli viides. Meitä senioriaskeltajia oli vähän vaille 70. Arvonnassa voitin retkiaterinsetin. Aterimet on tehty luonnonkuitukomposiitista. Askelia kertyi 56000 enemmän kuin viime syksynä ja silloin olin sarjassa kuudes. Olen kilpailuhenkinen, myönnän sen. Kerran vuodessa tuntuu hyvältä kisata muita vastaan, kun koko muun vuoden kilpailen vain itseni kanssa. Kävely on tullut jäädäkseen elämääni ja on kiva huomata, että klaanin muutkin jäsenet kävelevät mieluusti.

Jk. Tuosta otsikon askelmäärästä kertyi 266,3 kilometriä. 

Ihanaa oli huomata, että oli odotettu!

Mummuiluviikonloppu päättyi eilen, kun klo 16.16 kiskobussijunamikälie lähti. Oli tosi kivat ja tapahtumarikkaat päivät ja ihanaa oli huomata, että minua oli odotettu… 

Matkan piti päättyä kotiasemalle, mutta Mies viestitteli, että voisikin hakea minut pienemmästä lähikaupungista ja niin tehtiin. Kaupasta haettiin satokausiämpäri (siinä vaiheessa tarjousta ja tuntia ennen sulkemisaikaa oli jäljellä enää perunoita, lanttuja, sipuleita ja kaalinpäitä), rahkaa, tofua, basilikaa yms. Kotona sitten odotti tee, lohi-sipuli-paprikapiirakka ja sauna. Ihanaa oli huomata, että minua oli odotettu…

Korvapuusteja, murhia ja pähkinöitä

Lauantain ohjelmassa oli ensin kävely Ykkösen kanssa leipomomyymälään, josta haettiin korvapuusteja nimikkopäivän kunniaksi. Osattiin perille, vaikka vähän piti kännykän kartalta katsoa oikeaa suuntaa. Puustienoston jälkeen suuntasimme kahdelle kirpparille. Ensimmäisestä löytyi yksi Aku Ankan taskukirja ja jälkimmäisestä kehys Miehelle ja pieni peltirasia Kuopukselle.

Illalla osallistuttiin Kuopuksen kanssa Tampere-päivän murhakävelylle. Se olisi kestänyt kaksi tuntia, mutta meille tuli puolessavälissä niin hyytävän kylmä, että jätimme rikokset kesken. Mielenkiintoista oli. Osallistujia oli kahden oppaan johdolla kahdeksisenkymmentä.

Ja Ykkösen mentyä yöunille jatkoimme Elli Immon tapausta. Tapaus tavallaan ratkesi, vaikka tutkinta keskeytyikin. 

Nuoremman Lapsen ja Rennon Erkin seurassa

Eilen saavuin Kuopukselaan heti aamusta ja ohjelmaa riitti koko päivälle. Käytiin muutamalla kirpparilla, taidenäyttelyn avajaisissa Tahmelan Huvilalla ja sitten mentiin kaljalle. (Ensimmäistä kertaa äititytärkombolla.) Illalla myöhemmin selvitettiin Elli Immon tapausta ja jatketaan sitä vielä tänä iltana.

Jk. Kuvassa tyhjät lasit. Se, mitä niissä oli, oli nimeltään Rento Erkki Belgian NEIPA. Erkki sopi meille hyvin, sillä minä olen Erkin tytär ja Kuopus on Erkin tyttärentytär. Ja Erkkihän oli rento, jos joku!

Mummu raiteilla

Heräsin puoli viideltä ihan sikiunesta puhelimen herätyskelloon. Illalla mentiin jo kymmenen paikkeilla nukkumaan ja luin vain muutamia sivuja ennen lukulampun sammuttamista. Nukahdin heti ja nukuin hyvin. Nyt kello on kohta kuusi ja olen istunut jo jonkin aikaa junassa suhteellisen virkeänä.

Eilen keskusteltiin videopuhellen Esikoisen ja Kolmosen kanssa, tänään olen menossa Kuopukselaan viikonlopuksi. Olen iloinen lämpimistä väleistä jälkikasvun kanssa, sillä se ei ole ollenkaan mikään  itsestäänselvyys, vaan rikkaus ja onnen aihe.

Lehtiarkistosta huomenta!

Aika usein olen ikuistanut lehtiä ja syksyllä enemmän kuin muina vuodenaikoina. Syksy tuo mukanaan niihin lisää väriä ja kuvauksellisuutta. Tämä kaunis vaahteranlehtipoikanen löytyi kuva-arkistosta tai siis lehtiarkistosta.

Viikonloppuna on luvassa mummuilua kaupungissa, jossa tunnetaan mustamakkara ja vegemörkö. Huomisaamuna herätyskello on soimassa ennen viittä, joten taidan siirtää suosiolla bloggaamisen junaan…

 

Oliko kuu tipahtanut Kettulan eteen?

Eilen illalla tulin päivän toiselta lenkiltä siinä vaiheessa, kun oli jo vähän hämärää. (Ensimmäistä kertaa tänä syksynä olin liikkeellä heijaatinhenkseleillä varustettuna, joten hämäryyden laskeutuminen ei haitannut.) Postipolulta jo huomasin, että Kettulan edessä oli kuu! Mies oli sen päivällä siirtänyt paremmalle paikalle, jossa se saa kerätä koko päivän valoa iltaa varten. Kauniilta näytti ja räpsäisin kuvan. 

Jk. Hyvää lokakuuta, rakkaat blogiystävät!