maanantai 26. joulukuuta 2016

Muistelua, maistelua ja makujen sinfoniaa


Joulu on värien ilotulitusta ja makujen sinfoniaa. Ensimmäisen määritelmän keksin juuri äsken, toinen on perheen sisäisessä kielenkäytössä vakiintunut ilmaisu ja liittyy joulupöydässä olemiseen ja ennen kaikkea siihen hetkeen, kun ensimmäisen kerran päästään taas vuoden tauon jälkeen maistelemaan joulun ruokia.
Joulu on muistelun aikaa. Eilen illalla pääsin syömään pöydässä kulmitusten pikkumiehen kanssa, joka söi hyvällä ruokahalulla seitania, kurkkua, herneitä, leipää ja juustoa. Muistelin esikoista, jolle aikanaan kelpasi vain kinkku ja kurpitsasalaatti. Onneksi nykyään jo moni muukin ruokalaji, kun kinkkuakaan ei pöydässämme ole...

2 kommenttia:

  1. Kyllä meilläkin oli sitä aikaa kun ei edes kinkku kelvannut. Ovat onneksi tulleet erilaisten ruokien herkkusuiksi.

    VastaaPoista