Eilen illalla puhuin ystävän kanssa muistoista ja tuoksumuistoista. Näin syksyisin minulle tulee mieleen yksi tuoksumuisto vuosikymmenien takaa. Lapsuuskotona Keskipellossa äiti-Liisalla oli iso perennapenkki talon edessä. Siitä sai poimia moneen maljakkoon kesän mittaan kukkia, mutta hivenen säästeliäästi kuitenkin. Poikkeuksen tekivät ne syyskesän illat, jolloin Paavo Salmensuu ja seuraajat varoittivat hallayöstä. Silloin äiti iltamyöhällä haki kukkia ämpärikaupalla sisälle ja kukkien tuoksu oli huumaavan syksyinen. Sen tuoksun muistan varmasti aina...
Mulle tuli tuosta kirjoituksestasi mieleen; miten joskus tunnet jonkun tuoksun: juuri jonkun kukkien tuoksun, savun kun joku lämmittää saunaa tai talvella maalla taloa tms. Tai muutamia vuosia sitten kovalla pakkasella kun astuin meidän alaovesta ulos (asutaan siis kerrostalossa), häivähti joku tuoksu joka katosi saman tien, en saanut sitä kiinni enää.
VastaaPoistaNe tuoksut tuovat mieleen jonkun muiston - useimmiten lapsuudesta. Mulla ne yleensä liittyy jompaan kumpaan mummolaan, toiseen tietysti vahvemmin, kun olin siellä päivähoidossa ja kävin sieltä käsin alakoulunkin. Muistot on niin vahvoja, että haluaisi palata sinne lapsuuteen ja siihen aikaan takaisin.
Tuoksumuistot, mikä ihana lapsuuden asia!
Poista