maanantai 29. lokakuuta 2018

Maalikaupassa on asioitu viime aikoina...


Koti oli välillä mullin mallin, kun seinät saivat väriä pintaansa. Ei mitään maalarinvalkoista eikä sisustuslehtien värejä! Kuvan ikkunaseinä ja sitä vastapäätä oleva seinä olkkarissa ovat yhden kermakon väriä ja muut seinät olkkarissa ja eteisessä kuivahiivapaketin väriä. Vessassa on värinä Maon punainen kirja. Projekti saa jatkoa joskus myöhemmin, mutta valkoista ei nähdä silloinkaan. Ihanaa, kun maalikauppaan voi mennä kirjan tai astian tai pahvilapun kanssa! 




6 kommenttia:

  1. Ihanaa nähdä koteja, jotka eivät ole niiden sisustuslehtien sivuilta. Toki niistäkin löytyy sellaisia "peppipitkätossumaisia" koteja, joihin on helppo, mukava mennä, joissa ei tarvi jäkittää, istua varovasti sohvan reunalla, olla koskematta mihinkään ettei jätä sormenjälkiään mihinkään. Ja jo mennessään laittaa kengät sentilleen riviin talonväen kenkien kanssa.
    Itse tykkään istua kotona jalat sohvalla (huono tapa selän kannalta, tiedän..) ja on ihanaa, kun voin tehdä niin kylässäkin. Kun menen maailmanparannusmatkalle tätini luo, ensimmäinenä levitämme hänen divaanisohvansa, joka on levällään koko sen ajan kun siellä olen. Kummallakin on oma paikkansa ja lojumme mukavasti sohvalla kaiken sen ajan kun olemme sisällä.
    Päinvastainen paikka on ystäväni koti, joka on juuri kuin sisustuslehden viimeisen päälle laitettu asunto. Ei koti, minusta. Paitsi hänen aikuisen poikansa huone. Muuten asunto on juuri sellainen, jossa vain käyn varovasti juomassa kupin kahvia/teetä, ja varon koskemasta mihinkään, etten sotke mitään. En viihdy siellä. Ja hän on aina siivoamassa. Joko juuri siivonnut = väsynyt, tai aloittamassa/menosssa siivoamaan = kiire.

    Koti voi toki olla siisti, vaikka se ei olekaan kiiltävän valkoinen ja viimeisimmän muodin mukaan sisustettu. Meidän kodista saa usein sotkuisen vaikutelman, kun mun lankoja ja keskeneräisiä käsitöitä on siellä ja täällä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tietysti auttamattoman jäävi sanomaan, mutta sanon kuitenkin, että meillä on mielestäni Kiva Koti. Ei viimeisen päälle laitettu ollenkaan. Sanoisin kodikkaaksi tyyssijaksi...

      Poista
    2. Uskon sanaasi :) Ja johan kuvat ja tarinatkin ovat sen kertoneet: luulen, että teille kun astuu sisään, on kuin astuisi lämpöiseen, kodikkaaseen pesään.
      Sellaiseen, missä Poika pienenä kertoi Naamasaukkojen asuvan :)

      Poista