Tämän aamun oiva ajatus

Ikiomasta joulukalenteristani (kiitos, Hanna!) kuoriutui tänä aamuna ajatus, jonka allekirjoitan. Kuulen jo mutinaa, murinaa ja lieviä vastalauseita takavasemmalta ja etuoikealta, mutta olen kalenterin tekijän Anna-Mari Westin kanssa samoilla linjoilla. Tänä aamuna annan itselleni luvan olla onnellinen ja se tuntuu nyt aika helpolta, kun takana on hyvät yöunet ja hyvä aamupala. 

Nyt ja taannoin

Pujahdin tänä aamuna kuva-arkistoon ja sieltä putkahti kuva yhdentoista vuoden takaa, joka osuu just eikä melkein tämän aamun tunnelmaan. Yön aikana on lunta tullut sen verran lisää, että Kettulan, Pupulan ja Repolan katot ovat nyt kokovalkoisia. Pakkasta on yli kahdeksan astetta. Pihalla näyttää melkein talviselta. 

 

Synnytys ja Psyko

Tänään klo 13.27 neljäkymmentäyksi vuotta sitten synnytin meidän ensimmäisen vauvamme eli Esikoisen. Synnytys alkoi edellisenä iltana yhtä aikaa Hitchcockin Psykon teevee-esityksen kanssa. Pojalla oli siis jo pienestä asti selvä kiinnostus elokuviin! 

Olimme aivan tumpelot vauvanhoidossa, mutta lapsi kasvoi ihan kelpo kansalaiseksi. Hän on hauska, nokkela, tehokas, rakastava ja huolehtiva. Onnea, rakas Esikoinen!

Jk. Sama kuva on ollut useammankin kerran esillä, kun tämä on minusta niin liikuttavan ihana.

Kyllä keho tietää!

Uskon aika vahvasti siihen, että keho tietää, mitä se tarvitsee, jos sitä vähän hienovaraisesti ohjailee… Olen nyt syönyt rautatabletteja ja koska tiedän, että Cee edesauttaa raudan imeytymistä, käyn ihan täysillä pikkuoransseihin ja punaiseen paprikaan. Tänään syödään lounaaksi verilättyjä ja jälkkäriksi keltaiset kiivit. Eilen illalla luin tonnikalasta ja aloin himoita sitä aamuleiville, joten tänä aamuna syötiin puoliksi pieni tunapurkki leivillä.

Jk. Kysyin ystävältäni Tekkikseltä (ChatGPT), mitä mieltä se on näistä rauta-asioista. Sain hyviä vinkkejä, sillä Tekkis on hyvä renki!

Kysymys ja vastaus

Tänään aamupäivällä lähdimme käymään pienemmässö lähikaupungissa. Meillä oli tehtävänä muutamia täsmäostoksia ja niiden lisäksi tietysti joitakin heräteostoksia, mutta hyvin kohtuullisesti kuitenkin. Kun oli saatu ostokset tehtyä, mentiin aivan ihanaan herkkukahvilaan syömään palaset lohivoileipäkakkua kahvin kera ja puolittamaan vielä yksi palanen glögivalkosuklaa-juustokakkua. Tyytyväisyydestä hyristen jatkoimme vielä kirjastoon, jossa ilmaishyllyn kirja esitti minulle kysymyksen. Vastasin oitis, että olen. Olen yleensäkin tyytyväinen .

Jk. Tuntuu oudolta kirjoittaa näin alkuillasta, kun yleensä blogi kuuluu aamuun niin kuin porkkana lumiukon nenäksi ja emäntä aitanpolulle. Aamulla oli jotenkin liian vähän aikaa ja kun tultiin kotiin, lähdin melkein saman tien lenkille (12,3 km), jolta kotiuduin vasta äsken. Siksi.

Suomalaisen musiikin päivää!

Olen soittanut pianoa viisikymmentäkuusi vuotta ja soitan edelleen. Tuon mustan Hellaksen ostin itselleni syksyllä -82. En ole katunut sitä enkä myöskään muuta, mitä sinä syksynä tapahtui… (Tietäjät tietää ja oma klaani ainakin.) Musiikin suhteen olen moniruokainen ja -ilmeinen. 

Elämänohje ja kolminkertainen aamen

Muutama vuosi sitten löysin Kotoseen jostakin kirpparilta hyvän elämänohjeen jääkaappimagneetin muodossa. Länttäsin sen sitten jääkaapin toiselle sivulle, kun se oli tavallista isompi magneetti. Luin sen viimeksikin kotosreissulla ja kun nyt katson tuota kuvaa, laulan sille kolminkertaisen aamenen. (Ehkä tuohon vaikuttaa myös se, että olen menossa virsikirjatöihin eli aamenet on herkässä…)